Kansalaisaloite siistimmän Suomen puolesta
 

"Poliisi sakottaa roskaamisesta harvoin."

-MTV 

" Roskaaminen aiheuttaa isot kulut Helsingin kaupungille."

-MTV 

"Kaljakellunta jätti jälkeensä roskakaaoksen."

-IS  

"Maailman yleisin roska ei häviä luonnosta koskaan – suomalaiset heittävät miljardeja tupakantumppeja maahan joka vuosi." 

-YLE 

"Kaduilta löytyy roskia kakkavaipoista ja alushousuista lähtien – vaikka roskis on usein lähellä."

-Keski-Uusimaa 

Mihin tarvitaan roskasakkoa ja mistä tässä on kyse?

Miksi roskasakko?

 

Roskaaminen on laiskuutta ja välinpitämättömyyttä, sanoo YLE artikkelissaan vuonna 2018. 

 

Roskaaminen, eli oman ja yhteisen välittömän ympäristön tahallinen turmeleminen, ei ole millään perusteltavissa.

Suomessa roskaaminen on viime aikoina lisääntynyt. Esimerkiksi MTV:n artikkelissa Helsingin kaupungin katu- ja puisto-osaston projektipäällikkö Katriina Arrakoski mainitsee, että "kaupungin palvelut otetaan itsestäänselvyytenä eli ajatus, että kyllä ne (roskat) joku siivoaa, on jossain määrin lisääntynyt."

Vuonna 2017 MTV:n uutisissa taas todettiin, että Helsingin kaupunki käyttää vuosittain noin. 3,5 MILJOONAA euroa roskien siivoamiseen. 

Taloudelliset haitat ovat kuitenkin roskaamisen seurauksista pienempiä. Kun vuonna 2018 suuri osa ihmiskunnasta on herännyt ympäristömme hälyttävään tilaan, on uskomatonta, että ne yksilöt, jotka tahallaan suorasti vaikuttavat ympäristömme epäsiisteyteen ja heikkenemiseen roskaamalla, joutuvat vain harvoin teoistaan vastuuseen. Rangaistusten pieni määrä johtuu osittain siitä, että tällä hetkellä vain poliisilla on oikeus sakottaa roskaamisesta. On selvää, ettei poliisilla ole resursseja sakottaa jokaisesta maahan heitetystä tupakantumpista. Teoriassa näin kuitenkin kuuluisi tälläkin hetkellä tehdä.

Kuinka roskasakko toimii?

Lakialoitteemme kantava ajatus on, että kunnilla on oltava oikeus "sakottaa" roskaamisesta pysäköintivirhemaksun tavoin. Nykyisin kuntien toimivaltaan kuuluu lähinnä mahdollisuus lisätä jäteastioita tai tuottaa erilaisia roskaamisen vähentämiseen tähtääviä valistuskampanjoita.

 

Aloitteessamme on siis kyse kuntien oikeudesta, ei velvollisuudesta, joten roskaamisen valvontaan ja seuraamusmaksujen määräämiseen liittyvät käytännön yksityiskohdat kunta voi järjestää haluamallaan tavalla. Esimerkiksi valvontakäytännön implementoinnin aikaan kaupungilla liikkuvien pysäköinninvalvojien valjastaminen yhtäaikaisiksi roskavalvojiksi voisi olla toimiva ratkaisu. 

 

Tarkemmat tiedot aloitteestamme löydät valikon sivulta "Aloitteen sisältö".

 

ALLEKIRJOITA!

Puhdas maalaisjärki sanoo, että roskaamisen kitkemisen tulisi tapahtua ensisijaisesti kodeissa – asennekasvatuksen voimasta. Käytännössä näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttuminen on tavoiteltavaa, mutta taloudelle ja ympäristölle tälläkin hetkellä aiheutuvan haitan vuoksi emme voi odottaa asian korjaantuvan vain tapakasvatuksen turvin. Yhteisen ympäristön välittömästä turmelemisesta tulee joutua välittömään vastuuseen. Siksi tarvitsemme roskasakkoa, jolla roskaamiselle saadaan nollatoleranssi. Allekirjoita aloite täällä: ROSKASAKKO – ALLEKIRJOITA!

Roskasakko.org 2019